Laillisuusperiaate

Lakiwiki

Rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta (legaliteettiperiaate) on säädetty Suomen perustuslaissa:

"Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty."^[1]

Tämä perustuslain 8 §:n säännös ilmaisee oikeustieteessä rikosoikeudellisen laillisuus- eli legaliteettiperiaatteen nimellä tunnetun keskeisen oikeusperiaatteen. Sama laillisuusperiaate on otettu myös rikoslain (39/1889) 3 luvun 1 §:ään.

Rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate kuuluu niiden yleisten oikeusperiaatteiden ryhmään, joilla suojataan kansalaisia viranomaisten mielivaltaa vastaan.

Katso myös

• KHO:2006:52
• Perustuslaki (731/1999)
• Rikoslaki (39/1889)

Lähteet

Aiheesta muualla

• Laakso, Matleena: Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate, Euroopan ihmisoikeussopimus ja kansallinen laintulkinta. Edilex Asiantuntijakirjoitukset 25.7.2006. Pro gradu.
• Männistö, Jarkko: Uusimisvaikutuksen ajallinen soveltamisala laillisuusperiaatteen näkökulmasta. Lakimies 2006/3 s. 467
• Tapani, Jussi: Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate taloudellisten vaihdantasuhteiden puristuksessa. Defensor Legis 2002/6 s. 939
• Tapani, Jussi: KKO 2004:64. Omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkominen. Rangaistava teko. Laillisuusperiaate. Lakimies 2005/1 s. 128.
• Tapani, Jussi - Tolvanen, Matti: KKO:2004:109, Petos - Rangaistava teko - Laillisuusperiaate - Rikoksentekijän luovuttaminen. Defensor Legis 2005/3 s. 649
• Tapani, Jussi: Omaisuuden salaaminen yksityishenkilön velkajärjestelyssä - rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen laitamilla. Defensor Legis 2005/1 s. 15

Tämä artikkeli saattaa kaivata laajennusta. Voit auttaa Lakiwikiä laajentamalla artikkelia.