Oikeusapu

Lakiwiki

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

Oikeusapu tarkoittaa valtion kustantamaa oikeudellista avustusta, jota annetaan joko oikeusministeriön alaisten oikeusaputoimistojen kautta tai yksityisten lakimiesten toimesta.

Oikeusavun antajat

Oikeusaputoimistot ja julkiset oikeusavustajat

Oikeusaputoimistot ovat osa valtionhallintoa ja sijaitsevat yleensä samoilla paikkakunnilla kuin käräjäoikeudet. Oikeusaputoimistoissa oikeusapua antavat julkiset oikeusavustajat. Heillä kaikilla on oikeustieteellinen koulutus, suurimmalla osalla on varatuomarin arvonimi ja osalla on myös asianajajaliiton jäsenyys.

Yksityiset lakimiehet

Julkisten oikeusavustajien lisäksi oikeusapua voi hakea myös yksityisiltä asianajajilta ja lakiasiaintoimistoilta. Tällöin paikallinen oikeusaputoimisto tekee asiasta päätöksen, jonka perusteella asiakkaalle korvataan osa hänen oikeudenkäyntikuluistaan.

Oikeusavun sisältö

Oikeusaputoimistoissa annetaan lähes kaikkia samoja oikeudellisia palveluja kuin yksityisissä asianajotoimistoissakin. Asiakaskunta on yleensä vähävaraista, joten esimerkiksi yritysjuridiikka ei ole toimistojen erityisaloja. Oikeusapua ei anneta yrityksille ja yhteisöille.

Tavallisimpia tehtäviä ovat muun muassa avioerot, ositukset, elatusapujutut, perunkirjoitukset, testamentit, perinnönjaot, velallisen ja velkojan neuvonta, työoikeusasiat ja asunnon vuokraukseen liittyvät asiat. Toimistoissa avustetaan usein myös rikosoikeudellisissa asioissa.

Oikeusavun myöntämisen kriteerinä on oikeudellisen avun tarve. Käytännössä tämä tarkoittaa, että oikeusapua ei myönnetä esimerkiksi yksinkertaisiin hakemusasioihin, kuten avioerohakemuksen tekemiseen. Sen sijaan omaisuuden ositukseen oikeusapua yleensä myönnetään. Oikeusapupäätös kattaa kerralla sata tuntia avustajan työtä.

Tulot vaikuttavat oikeusapuun

Oikeusavun määrä määräytyy henkilön ja tämän puolison tulojen perusteella. Oikeusaputoimisto laskee henkilön käyttövaran, joka tarkoittaa tulojen ja menojen jälkeen käteen jäävää osuutta. Menoihin lasketaan muun muassa tietyiltä osiltaan asumiskulut. Tuloiksi voidaan katsoa myös merkittäviä varallisuuseriä. Oikeusapu on toissijainen henkilön vakuutusturvaan nähden, eli mikäli oikeusapua hakevalla on kotivakuutus, joka sisältää oikeusturvavakuutuksen, oikeusapua ei myönnetä.

Yksittäinen henkilö

Käyttövarat enintään/Omavastuu

  • 650 euroa 0 %
  • 850 euroa 20 %
  • 1 000 euroa 30 %
  • 1 200 euroa 40 %
  • 1 300 euroa 55 %
  • 1 400 euroa 75 %

Kun käyttövarat ovat yli 1 400 euroa, oikeusapua ei myönnetä.

Esimerkki: A:n käyttövara on 750 euroa (omavastuu 20 %), hänen oikeudenkäyntikulunsa on 3000 euroa. A maksaa oikeudenkäyntikuluistaan 3000 x 0,2 = 600 euroa.

Puolisot

Käyttövarat enintään/Omavastuu

  • 1 100 euroa 0 %
  • 1 300 euroa 20 %
  • 1 600 euroa 30 %
  • 2 000 euroa 40 %
  • 2 200 euroa 55 %
  • 2 400 euroa 75 %

Kun käyttövarat ovat yli 2 400 euroa, oikeusapua ei myönnetä.

Esimerkki: A:n käyttövara on 450 euroa, B:n käyttövara on 800 euroa, joten heidän yhteinen käyttövaransa on 1250 euroa (omavastuuosuus 20 %). A:n oikeudenkäyntikulut on 3000 euroa, joten A maksaa oikeudenkäyntikuluistaan 3000 x 0,2 = 600 euroa. [1]

Julkisten oikeusavustajien laskutus perustuu asetukseen oikeusavun palkkioperusteista (389/2002).

Oikeusapumaksu

Oikeusapumaksu on 35 euroa ja se peritään kaikilta asiakkailta. Tämä maksu on siis maksettava, vaikka omavastuuosuus olisikin 0 %. Kuitenkaan henkilöiden, joiden käyttövara on alle 500 euroa, ei tarvitse tätä maksua maksaa.

Aiheesta muualla

Lähteet


    Tämä artikkeli saattaa kaivata laajennusta. Voit auttaa Lakiwikiä laajentamalla artikkelia.