Oikeuslähde

Lakiwiki

Oikeuslähde jaetaan tavallisesti kolmeen eri merkitykseen. Laajimmassa merkityksessään oikeuslähde nähdään juridisen tulkinnan tulkintaperusteena, eli lähteinä, joista oikeus muotoutuu. ^[1] Yleisemmin juridiikassa oikeuslähteet mielletään kuitenkin yhdistelmäksi juridisia perusteluita sekä arvoja ja arvostuksia. Kaikkein suppeimmassa näkemyksessä oikeuslähteet taas katsotaan käsittävän vain virallislähteet eli lain, maantavan ja oikeuskäytännön.

Oikeuslähteiden velvoittavuus

Oikeuslähteet jaetaan käytännön juridiikassa kolmeen ryhmään: vahvasti velvoittaviin, heikosti velvoittaviin sekä sallittuihin oikeuslähteisiin.

Vahvasti velvoittavina pidetään Suomessa lakia ja maantapaa (ks. Oikeudenkäymiskaari 1 luku 11 §).^[1]

Muun muassa lainsäätäjän tarkoitus ja tuomioistuinratkaisut katsotaan heikosti velvoittaviksi oikeuslähteiksi. Lainsäätäjän tarkoitus ilmenee esimerkiksi hallituksen esityksistä (HE) ja valiokuntamietinnöistä.

Sallittujen oikeuslähteiden joukko on monenkirjava, siihen katsotaan kuuluvan muun muassa oikeusvertailevat argumentit, oikeustiede, arvot ja arvoasetelma sekä reaaliset argumentit.

Oikeuslähteet suomalaisessa oikeudessa

Suomessa on pitkälti tukeuduttu lain kirjaimen mukaiseen tulkintaan oikeuslähteiden käytön osalta. Tärkeimmässä asemassa on siten ollut kirjoitettu laki, mutta oikeuskäytännön merkitys on vahvistunut lain ikääntyessä. Silti tuomioistuiminen on mahdollista poiketa esimerkiksi korkeimman oikeuden (KKO) ennakkoratkaisusta ilman juridisia sanktioita. Laiksi katsotaan sanan varsinaisessa merkityksessä niin perustuslait kuin alemmanasteiset säädökset kuten asetukset, päätökset ja määräykset.

Lähteet

Tämä artikkeli saattaa kaivata laajennusta. Voit auttaa Lakiwikiä laajentamalla artikkelia.