Testamentti

Lakiwiki

Sisällysluettelo 1 Muotovaatimukset 2 Keskinäinen omistusoikeustestamentti 3 Keskinäinen käyttöoikeustestamentti 4 Muista testamenteista 5 Milloin testamentti on välttämätön

Testamentti on määrämuotoinen oikeustoimi. Yleensä oikeustoimet Suomen lain mukaan voidaan tehdä vapaamuotoisesti, mutta testamentti on tästä säännöstä yksi harvoista poikkeuksista. Jo vuoden 1734 perintökaari asetti testamentille pääosin nykyäänkin voimassa olevan määrämuodon. Tästä huolimatta asianajotoiminnassa törmää testamentteihin, joissa ei ole noudatettu lain määräämää muotoa ja jotka siten ovat pätemättömiä.

Testamentissa voi olla useita tahdonilmaisuja, joista osa voi olla yleis- ja osa erityisjälkisäädöksiä. Tiettyä omaisuutta koskeva erityisjälkisäädös (legaatti) täytetään ennen perinnönjakoa jakamattomasta kuolinpesästä.

Muotovaatimukset

Testamentti on tehtävä kirjallisesti. Testamentin tekijän on allekirjoitettava testamentti todistajien läsnä ollessa. Allekirjoitus on kahden esteettömän todistajan todistettava. Todistajien on tiedettävä, että kysymyksessä on testamentti.

Todistajien ei välttämättä tarvitse tietää testamentin sisältöä; sisältö voi olla esim. paperilla peitetty. Todistajien on merkittävä nimikirjoitustensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa sekä todistamisen aika ja paikka. Yleensä todistajat merkitsevät todistukseensa vielä, että testamentin tekijä on ollut ”terveessä ja täydessä ymmärryksessä”.

Jos joku sairauden tai muun syyn takia on estynyt tekemästä testamenttia edellä mainitulla tavalla, saa hän tehdä testamentin suullisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä, tai todistajittakin omakätisesti allekirjoittamallaan asiakirjalla. Tällainen testamentti katsotaan kuitenkin rauenneeksi, jos testamentin tekijällä on esteen lakattua kolmen kuukauden ajan ollut tilaisuus määrätä jäämistöstään määrämuotoisella tavalla.

Keskinäinen omistusoikeustestamentti

Aviopuolisot, avoliitossa elävät, sisarukset tai toisilleen sukuakin olematta olevat voivat tehdä keskinäisen testamentin. Tällöin määrätään, että ensin kuolleen henkilön omaisuus on menevä täysin omistusoikeuksin jälkeen jääneelle. Tavallisesti näissä testamenteissa on ns. toissijaismääräys, jolla määrätään kenelle omaisuus on menevä jälkeenjääneenkin kuoltua.

Yleisin tapaus on, että aviopuolisot tekevät keskinäisen omistusoikeustestamentin, jossa on toissijaismääräys lasten hyväksi. Tällöin yleensä esitetään toivomus, että lapset eivät vaatisi lakiosaansa vielä ensin kuolleen puolison jälkeen. Tällainen toivomus ei kuitenkaan juridisesti sido lapsia, vaan he voivat aina vaatia lakiosaa.

Nykyisen lain mukaan jälkeenjääneellä on aina oikeus maksaa lakiosa rahassa, ilman testamentissa olevaa määräystäkin.

Aina ei kuitenkaan keskinäinen testamentti ole perintöverotuksellisesti kokonaisuutena arvioiden edullisin. Jälkeen jäänyt maksaa ensin perintöveron puolisoltaan testamentilla saamastaan omaisuudesta. Jos puolisot ovat jo ikääntyneitä niin jälkeen jääneen mahdollisesti piankin tapahtuvan kuolemansa jälkeen lapset maksavat taas perintöveron.

Veroa voidaan minimoida mm. niin että lapset vaativat lakiosansa. Hankaluutena tällöin saattaa kuitenkin olla, ettei lapsilla ole rahaa perintöverojen maksuun. Saatetaan joutua tilanteeseen, että jotain omaisuutta on myytävä. Tämä saattaa olla juuri tilanne jota alun perin testamentilla on haluttu välttää.

Keskinäinen käyttöoikeustestamentti

Keskinäinen käyttöoikeustestamentti tarkoittaa samaa kuin keskinäinen hallintaoikeustestamentti. Tämä on hyvä instrumentti perintöveron minimoimiseksi. Ensiksi kuolleen puolison omaisuuden omistusoikeus siirtyy suoraan lapsille, mutta leski saa omaisuuteen käyttö- eli hallintaoikeuden.

Tässä tapauksessa leski joutuu maksamaan perintöveroa vain saamansa käyttöoikeuden arvosta. Lasten perintöveroa taas pienentää juuri lesken saama käyttöoikeus.

Vaikka tämä järjestely saattaa perintöverotuksellisesti olla edullinen, niin se saattaa muista syistä olla epätyydyttävä. Nuorien henkilöiden ei mielestäni välttämättä ole syytä tehdä tällaista testamenttia. Lesken odotettavissa oleva elinaika vaikuttaa testamenttaustavan valintaan.

Myös aviopuolisot voivat kumpikin tehdä oman testamenttinsa aivan kuten kuka tahansa muukin testamentin tekokelpoinen henkilö, heidän ei siis ole pakko tehdä keskinäistä testamenttia.

Muista testamenteista

Jos henkilöllä ei ole lakimääräisiä perillisiä (serkut eivät peri), niin hänen omaisuutensa siirtyy perintönä valtiolle, ellei henkilö ole tehnyt testamenttia jonkun muun tahon hyväksi. On olemassa tapauksia, jossa aviopuolisoilla oli keskinäinen testamentti erinäisin toissijaismääräyksin, mutta kuolemantapaukset sattuivat siinä järjestyksessä, että perintö meni valtiolle, mikä ei varmaan ollut heidän tarkoituksensa.

Milloin testamentti on välttämätön

Jokainen perhe on omansa lainen. Toiset vanhemmat tahtovat olla lapsilleen ehdottoman tasapuolisia, toiset tahtovat suosia jotain lasta. Testamentti on aina teetettävä asiantuntijalla, joka perehtyy huolellisesti perheen tilanteeseen. Jos joku ottaa asiakirjaoppaasta mallin testamentilleen, niin se ei välttämättä johda toivottuun lopputulokseen.

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit parantaa artikkelia lisäämällä siihen asianmukaisia lähteitä.

Tämä artikkeli saattaa kaivata laajennusta. Voit auttaa Lakiwikiä laajentamalla artikkelia.